Eipä ole juurikaan ehtinyt kirjoittelemaan, mutta josko sitä nyt vähän paikkailisi.
Sunnuntaina lähdin siis Kuopiosta lentäen Hesaan, ja siitä Hampuriin. Olihan se aika pitkä matkustusaika, mutta kohtalaisen hyvin menk kumminkin. Perillä Hampurin kentällä sain odottaa laukkua tunnin, ja voitte varmaan kuvitella mitä mun päässä jo siinä vaiheessa liikkui. Jos ette, niin tässä esimerkki: " @#$☆! Nyt mun pitää ilmoittaa se hävinneeksi, mitä kaikkea mun pitääkään ostaa että selviän siihen asti että se tulee...."
Kyllä se sieltä sitten kumminkin pahnan pohjimmaisena ilmestyi, onneksi. Koko perhe oli jo vastassa kentällä, toivottaen tervettuleeksi. Kotiin ajettiin sitten joku 10min eli ei kovin kauaa, ja kotona alkoi sitten toinen pojista valmistamaan iltaruokaa. Jonkin näköinen kookoskanapata se oli, hyvää, mutta hirrrrmuisen tulista.
Illallisen jälkeen jaoin tuliaiset, ihmeekseni Aalto oli tuttu. Samoin Marimekko, kun myöhemmin asiasta kysyin. Lakka herätti paljon kysymyksiä, eivät olleet koskaan kuulleetkaan moisesta marjasta.
Talo on kolmikerroksinen vanhus, ja minä nukun vanhempien toimistoon levitetyllä sohvalla. Nukkuminen siellä on aika haastavaa, kun takaseinä on kokonaan ikkunaa ja edessä vain läpikuultavat verhot. Minä kun olen tottunut kaksinkertaisiin pimennysverhoihin, ja teipannut rakosetkin kiinni, joten tuo on lievästi sanottuna valoisa. Ekan yön nukuin niin että heräilin aina tunnin välein. Yhdeksältä en enää jaksanut yrittää vaan nousin ylös.
Ruokajärjestelyistä emme olleet puhuneet, joten päätin netistä asiaa tutkittuani lähteä käymään marketissa. Sieltä löytyi vaikka mitä mukavaa, ja halpaa. Croisantteja, Babybel-juustoa ja jääteetä, nam! Vähän yllätyin kun kassaneiti oli niin kovin ynseä, mutta kadulla ihmiset saattoivat tervehtiä tai jäädä juttelemaan. Näin se kyllä oli Unkarissa ja Kyproksellakin, ainakin kassojen suhteen. Suomessa ainakin minun mielestäni on päin vastoin, kassa tervehtii, hymyilee ja rupattelee mutta kadulla ihmiset eivät puhuttele vieraita.
No joo, brunssin jälkeen jatkoin kävelyä toiselle kauppakadulle, mistä löytyikin sitten paljon katseltavaa. Rossmannilta ostin kaikki perustarpeet, shampoon, saippuan, korvatopseja, kynsilakanpoistoainetta ja pumpulilappuja. Kaikki tämä 3,50€. Meinasi leuka tippua tiskille kassalla:D En ollut kuitenkaan valinnut halvimpia mahdollisia, eikä näitä olisi Suomesta millään saanut näin halvalla. Löysin myös mansikoita, 500g 2,30€ ja yhtä hyviä kuin suomalaiset:9 Illalla sitten katsottiin jalkapalloa seinälle heijastettuna. Kun mä nyt oon niin suuri jalkkisfani..not.
Tänä aamuna tulikin nukuttua pidempään, näköjään valoisaankin tottuu. Vanhempi poika ilmoitti heidän lähtevän veljensä kanssa kaupungille ja että aamupalatarpeet olivat pöydällä valmiina. Uskokaa tai älkää, pisin keskustelu jonka olimme tähän asti käyneet, eikä sekään kestänyt kuin puoli minuuttia. Onneksi perheen isä puhuu senkin edestä. Heidän palattua ja muun perheen tullessa kotiin minulle tyrkättiin kortti jolla voisin matkustella tänään kauemmaksikin. Oli kai jäänyt pojilta. En tiedä oliko se hienovarainen vihje, toivottavasti ei:D Saa nyt nähdä josko keksisin jotain käyttöä sille.
Tälläistä tänne siis. Sää on ollut pilvistä mutta suht lämmintä, itikoita nyt ei ainakaan ole, mikä on erittäin jees.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti